JouniMarkkanen Ihan omia ajatuksia

Demokratia on rikki

Kansanvalta on kriisissä. Eliittivetoisesta puoluepolitiikasta ja sitä edistävistä poliitikoista on tullut suurelle osalle kansasta luotaantyöntäviä ja epälegitiimejä vallankäyttäjä. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden populistiselle totuudenjälkeiselle politiikalle. Perinteisesti politiikan toimijoiden tarkoituksena on ollut tehdä omaan arvopohjaansa perustuen oikeudenmukaisia päätöksiä, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon.

Tänä päivänä elämme kuitenkin aikaa, jona totuudella ei enää ole merkitystä. Populistiset ryhmät on totuttu näkemään marginaalissa. Tänä vuonna Brexit ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ovat osoittaneet, ettei populismi ole enää pelkkää marginaalien huutelua. Kansalaisten turhautuminen eliitteihin ja eriytymiseen on niin syvä, että valheilla voi saavuttaa valtaa. Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa: Joko sopeudumme ja hyväksymme tilanteen tai sitten lähdemme rohkeasti uudistamaan vioittunutta järjestelmäämme.

Demokratian tärkein tavoite on ohjata yhteiskunnallista päätöksentekoa siten, että se edustaa koko kansan yhteistä arvopohjaa mahdollisimman hyvin. Miten siis saamme demokrattisesta järjestelmästämme sellaisen, että päätöksenteko saadaan mahdollisimman lähelle tätä utopistista ideaalia?

Demokraattinen päätöksenteko pohjautuu voimakkaasti arvomaailmoihin. Kartoittamalla ihmisten ja ehdokkaiden arvopohja ja valitsemalla mahdollisimman hyvin osaamista, demografiaa ja muita olennaisia muuttujia edustava joukko tekemään päätöksiä mahdollistamme demokratian uskottavuuden palauttamisen. Äänestäminen tehdään siten, että ihmisten arvopohja selvitetään kyselyn avulla, jota ovat laatimassa asiantuntijat laajasti eri yhteiskunnan alueelta. Löyhänä esimerkkinä voi käyttää vaalivaliokuntia, jotka useissa organisaatioissa tekevät todelliset henkilövalinnat. Tässä tapauksessa valiokunnan työ koskisi valintatapaa, joten aito demokraattinen ote säilyisi. Vaaleissa ehdolle voi asettua kuka tahansa ja ehdokkaat käyvät läpi vielä perusteellisemman mielipiteiden kartoituksen.

Valinnassa huomioidaan arvomaailman lisäksi riittävän kattava edustavuus yhteiskunnassa. Edustavuuden arviointia varten luodaan kriteerit, jotta varmistamme, että kaikki olennaiset ryhmät ovat edustettuna päätöksenteossa. Päätöksentekijät toimivat tiiminä ja toimikausien määrä on rajattu. Lisäksi toimijat vaihtuvat sykleittäin, jotta toiminta jatkuu koko ajan riippumatta esimerkiksi vaalien läheisyydestä, joka nykymallissa pysäyttää päätöksenteon kuukausiksi.

Järjestelmän tukena voidaan käyttää lähes puhtaissa arvokysymyksissä suoria kansanäänestyksiä. Kuitenkin esimerkiksi laajaa taustaymmärrystä vaativat kysymykset kannattaa jättää edustuksellisen demokratian edustajille, koska heillä on mahdollisuus rakentaa paras mahdollinen ymmärrys myös laajoihin kysymyksiin.

Ajatusta arvopohjaisesta demokratiasta olisi tarpeellista lähteä arvioimaan kriittisesti ja sen mahdollisia valuvikoja on tärkeä tunnistaa ja korjata jo ennen kuin sitä voi lähteä testaamaan. Se ei välttämättä ole paras keino korjata nykymuotoista demokraattista järjestelmää, mutta me tarvitsemme avauksia, joilla saamme palautettua poliittisen järjestelmän uskottavuuden ja sitä kautta parannamme sen toimivuutta muuttuneessa maailmassa.

Meillä on vielä olemassa demokratia. Korjataan se ennen kuin demokratiaa ei ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Marko Parkkola

Sinäkin kannatat siis suoraa demokratiaa, sitovine kansanäänestyksineen?

Toimituksen poiminnat