Saa tehdä!
Valtio, kunta ja muut julkiset organisaatiot on luotu alkujaan vain yhtä tarkoitusta varten: mahdollistaa tekeminen ja toteuttaminen, yksin ja yhdessä. Tämä perusajatus on päässyt osin unohtumaan, kun hyvinvointivaltio on lähtenyt holhoamaan ihmistä ja sitä kautta estänyt touhuamista. Lupaprosessit ovat monimutkaisia ja tarkastava viranomainen onnistuu löytäessään virheen. Toimeliaisuus ja ihmisten aktiivisuus kärsivät.
Nyt täytyykin kääntää ajatus ympäri. Palautetaan ajatus yhteiskunnasta tekemisen mahdollistavana alustana. Ideoihin pitää suhtautua positiivisesti ja viranomaisten tavoitteen täytyy olla uuden toiminnan mahdollistaminen. Uusi teknologia mahdollistaa esimerkiksi tapahtumajärjestämisessä lupaprosessien yhtenäistämisen. Jatkossa meidän täytyy saada kaikki tarvittavat luvat yhden kanavan kautta ilman eri viranomaisten erillisiä lupaprosesseja.
Samalla seuraa myös järjestäjän vastuu. Kun jotain lähdetään touhuamaan, mukana seuraa myös vastuu. Esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä tekemisen täytyy olla matalalla kynnyksellä mahdollista, mutta samalla järjestäjällä on vastuu esimerkiksi tapahtumapaikan siisteydestä. Ravintolapäivän ja korttelifestareiden kaltaisten tapahtumien järjestämiseen täytyy löytää helpot ja joustavat toteutustavat, jotka eivät vaadi poikkeusten poikkeuksia.
Kun lisäämme ihmisten mahdollisuuksia, lisäämme myös touhuamista. Palautamme talkookulttuurin ja luomme yhteisöllisyyttä. Samalla onnellisuus lisääntyy, kun saamme olla mitä olemme. Julkinen sektori ei saa määrittää, mikä on ok. Sen määrittävät ihmiset itse ja julkinen toimija seuraa mukana. Luodaan puitteet, annetaan vastuu ja annetaan tehdä!
Unohtuipa sanoa, mitä politiikka on: erilaisten arvojen sovittamista toimenpiteiksi,
Ilmoita asiaton viesti
”Valtio, kunta ja muut julkiset organisaatiot on luotu alkujaan vain yhtä tarkoitusta varten: mahdollistaa tekeminen ja toteuttaminen, yksin ja yhdessä.”
Tällä määritelmällä ei kyl pääse valtio-opin peruskurssista läpi siis ajattelee kuinka 1600-luvulla valtion käsite erosi ruhtinaan statuksesta ja 1800-luvulla seurakunnat ja kunnat toisistaan. Kyse ei ollut yksin tai yhdessä tekemisestä vaan pakkovallasta.
Ennen modernisaatiota väkivaltakoneisto, oikeuslaitos ja uskonto olivat ainoat vallannuodot, modernisaatio oli sama kuin hyvinvointivaltion eli kansalaisia normittavien koululaitoksen tai sosiaalipoliittisten instituutioiden luominen.
Ps. Sitä paitsi näytät käyttävän yhteiskunnan ja valtion käsitettä ristiin, etkä myöskään tee eroa yhteisön ja yhteiskunnan välille. Viimeksi mainittu on aika yleinen trooppi politikoilla: haikaillaan yhteisöllisyyteen yhteiskunnassa ja väitetään näiden kahden yhteensopimattomuuden olevan valtion vika, vaikka kyse on sosiaalipsykologiasta (yhteisöllisyys on ominaista pienrymille, yhteiskunnallisuus abstrakteiille joukoille).
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä ”ovat olemassa” olisi ollut parempi sanavalinta. Valtion ja yhteiskunnan käsitteiden ristiin käyttämistä ei mielestäni tekstissä ole, vaan esimerkiksi hyvinvointivaltio on tietoinen sanavalinta, jossa tarkoitetaan nimenomaisesti valtiota, eikä yhteiskuntaa. Kommenttisi on hyvää sparrausta kirjoittamiseen. Olisi myös mielenkiintoista tietää, mitä mieltä olet itse sisällöstä?
Ilmoita asiaton viesti